Nyt puhuu Miikka Värri

Kymmenen sosiaalisen median myytin listauksessa kärjessä komeili: “Great Content Always Goes Hot”. Sosiaalisen median palveluita käyttöönotettaessa niille tulee tehdä kunnollinen pohja. Lisätään kontakteja, tuotetaan sisältöä ja vuorovaikutetaan. Oikein rakennettu sosiaalisen median profiili kyllä saa äänensä kuuluville. Tein tähän liittyen kokeilun Facebookissa.

Olen aikaisemmin synkronisoinut Macin osoitekirjan ja iCalin Gmailiin Calgoo Connectin avulla. Thunderbirdiin asennettavan lisäosan avulla voidaan synkronisoida Gmail kontaktit Macin osoitekirjan kanssa. Perjaatteessa en tarvitse yhteystietoja Gmailissa, sillä Thunderbirdissa on tehty tili myös Gmailia varten. Useat nettipalvelut kuitenkin tarjoavat tuttujen ihmisten löytämisen avuksi importin, joka hakee Gmail kontaktien osoitetiedot ja vertaa niitä omaan jäsenkantaansa. Tämä takia on haluan, että yhteystiedot Gmailissa ovat ajantasalla.

Tuulikki Ukkola kirjoitti viime viikolla Nettikansasta. Ketä nämä ovat ja miksi se porukka harmittaa Ukkolaa? Jossakin vaiheessa tulen poistamaan blogeistani käytöstä kokonaan mahdollisuuden nimettömänä esiintymiseen. Miksi teen niin ja miten se liittyy Ukkolan päiväkirjamerkintään? Näillä eväillä Ukkolakin voi lopettaa sähköposti-lakkonsa.

Kirjoitin Fingers of Steel blogiini eilen postauksen, jossa pohdin eri aiheista bloggaavien käyttäjien sosiaalista vuorovaikutusta. Outi Lammi inspiroitui lokeroimaan bloggaajia heidän käyttäytymisensä mukaan. Päädyimme keskustelemaan siitä vaatiiko blogi aina kommentointia ollakseen blogi. Pohdin mikä tekee blogista blogin. Miten blogi käytännössä eroaa normaalista verkkojulkaisusta? Miten blogi määritellään?

Riippuen omista bloggailuintresseistä, joku saattaa ihmetellä mitä hyötyä on julkaista toisten kirjoituksia omassa blogissaan saati antaa omia kirjoituksia julkaistavaksi muiden blogeissa. Pienessä mittakaavassa tapahtuvassa vierasbloggaamisessa (onko tälle jotakin ihan omaa sanaa?) rahakaan ei vaihda omistajaa, joten taustalla täytyy olla jotakin muuta. Mitä vierasbloggaaminen on ja miksi sitä kannattaa harrastaa?

Blogin kirjoitus itsessään on harvoin tavoite ja blogi toimiikin usein välinearvona tavoitellessa jotakin muuta. Joku bloggaa lisätäkseen tietoa itsestään internettiin, joku pyrkiäkseen levittämään ilosanomaa ja joku tienatakseen elantonsa. Anna-Kaisa Varamäki listasi Orgcomms blogissaan syitä miksi johtajan kannattaa blogata. Avaan blogia työkaluna hiukan omien intressieni kautta.

Twitterin, Facebookin, Ningin, Pingin ja kumppaneiden hiipiessä hiljalleen ihmisten keskuuteen sosiaalinen media murtaa viestinnän ja markkinoinnin rajoja. Yrityksiin otetaan yhteyttä Twitterissä ja uutisia julkaistaan Facebookissa. Joku on jopa löytänyt unelmiensa työpaikan LinkedIn:stä. Markkinointityökalujen hinnat ovat pohjalukemissa ja pärjätäkseen markkinoilla ei tarvitse edes tuottaa kaikkein parasta palvelua. Kaikki mitä yritykset tarvitsevat on viihdyttävä kamppanja ja sosiaalinen media hoitaa loput. Uusi suomalainen verkkopalvelu Offerium avasi ovensa ja vähentää palvelun tuottajan taakkaa sekä tekee “markkinat” -käsitteestä täysin absurdin.

Päivittäin avataan tuhansia uusia blogeja. Kehittyneet blogialustat kuten Wordpress, Tumblr sekä Blogspot mahdollistavat bloggauksen aloittamisen muutamassa minuutissa ilman minkäänlaista kokoemusta. Kaikki pystyvät tähän. Kaikki eivät kuitenkaan pysty erottumaan muista bloggaajista ja saamaan blogiin paljon lukijoita. Tässä kirjoituksessa annan muutamia vinkkejä perusasioista (jotka näyttävät olevan monilta kuitenkin hukassa), joiden avulla blogiin saadaan enemmän liikennettä.

Jokaisella verkkosivulla tulisi olla ainakin jonkunlainen statistiiikka moduuli asennetuuna. Sen kautta pystytään muodostamaan tavoitteita sekä seurata niiden toteutumista. Tavoitteiden muodostaminen on tärkeä osa websivujen kehitystä ja siihen tulisikin kiinnittää paljon huomiota. Tilastointi-ohjelmien raporteista saa paljon yksityiskohtaista tietoa verkkosivuilla tapahtuvasta käyttäymisestä, mutta monelle voi olla epäselvää kuinka kyseisiä tietoa voi hyödyntää käytännössä.

Kävin eilen illalla junassa mainion keskustelun sosiaalisesta mediasta. Keskustelussa oli läsnä lisäkseni arviolta hiukan keski-iän ylittänyt satunnainen Facebookin käyttäjä sekä nuorta sukupolvea edustava Facebookin normaalikäyttäjä. Jäin pohtimaan keskusteluamme ja päätin kirjoittaa siitä hiukan mietteitä tänne.